Hämäläinen ruokaketju

Kanta- ja Päijät-Hämeessä ruokaa tuotetaan noin 3 miljardin euron arvosta, mikä vastaa lähes 13 prosenttia koko Suomen elintarviketuotannosta (Toimiala Online 2012). Alueelle ovat ominaista hyvät viljelyolosuhteet, sijainti lähellä kulutuskeskittymiä, monipuolinen toimialarakenne sekä ainutlaatuinen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisympäristö.

Hämeessä oli 4228 maatilaa vuonna 2012. Keskimäärin peltoa hämäläistiloilla 44,8 hehtaaria. Noin kolme neljäsosaa tiloista harjoittaa päätuotantosuuntanaan kasvintuotantoa. Tärkeimmät viljelykasvit ovat mallasohra, kaura, rehuohra ja kevätvehnä. Etenkin mallasohran viljelyssä Hämeen rooli on kansallisesti merkittävä. Koko maan mallasohrasta tuotetaan Hämeessä lähes neljännes.

Vuonna 2012 maitotiloja oli 509, lihanautatiloja 181, sikatiloja 112, siipikarjatiloja 14 ja lammas- ja vuohitiloja 28. Tilojen määrä on vähentynyt kymmenen viimeisen vuoden aikana keskimäärin 125 tilan vuosivauhdilla, mikä on hieman vähemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Kotieläintilojen määrä vähenee kasvitiloja nopeammin. Samanaikaisesti tilojen keskikoko kuitenkin kasvaa.

Luomutuotantoa Hämeessä harjoitti vuonna 2013 192 tilaa. Peltoalasta oli luomutuotannossa 4,1 % eli 7776 hehtaaria.

Vuoden 2013 Ruoka-Suomi yritystilaston mukaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä on yhteensä 188 elintarvikeyritystä.  Eniten on leipomoita (59), vihannes- ja marjanjalostajia (35) sekä liha-alan yrityksiä (27). 70 % yrityksistä työllistää alle viisi henkilöä.

Elintarviketeollisuudesta meijeriteollisuus on keskittynyt Kanta-Hämeeseen, lihateollisuus Lounais-Hämeeseen. Päijät-Hämeessä on Suomen mittavin vilja-alan keskittymä, - viljaklusteri, jossa toimii sekä isoja että pieniä vilja-alan yrityksiä: myllyjä, leipomoita, panimoita ja mallastamoja. Hämeessä toimii myös rypsiöljyn ja kuminaan jalostukseen sekä vientiin erikoistuneita yrityksiä.

Lähde: Tike/Maataloustilastot, Evira/Luomutilasto